Hae tästä blogista

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

14. Lätisen novellista

14. Kirja joka päättyi liian nopeasti (WTF? Tsekkaa tästä)


Lainasin kirjastosta Adam Johnsonin kirjan Fortune Smiles (Doubleday 2015, s. 304) yksinomaan siksi, että pidin Johnsonin The Orphan Master's Sonista. Oletin Fortune Smilesin olevan romaani, vaikka kannessa lukee kyllä melko isolla Stories.


Silmäni deletoi teksin vähän samaan tyyliin kuin kirjan nimen yllä olevan kehun. Ja nyt huomasin, että kannen alaosassakin lukee toisen kirjailijan kehu. Takakannessakin on vain kehuja. Nyt hukumme kehuihin, joita en jaksanut lukea.

Kurkkasin kirjastossa sivuliepeeseen ja sieltä luin hieman enkä nähtävästi ymmärtänyt mitään lukemastani, koska en vielä tuolloinkaan tajunnut, että kyseessä on novellikokoelma. Kauhea totuus avautui minulle vasta selatessani kirjaa enemmän kotona.

Ajattelin optimistisesti, ettei maailma kaadu, jos luen yhden novellin. Sillähän voisi sitten osallistua novellihaasteeseen. Otaksun, että ilman Ompun järkkäämää novellihaastetta en välttämättä olisi lukenut sitä yhtäkään novellia, jonka nimi on Nirvana. Se on Fortune Smilesin ensimmäinen novelli, sillä en sentään rohjennut valita luettavaa keskeltä kirjaa - sehän olisi ollut ihan järkyttävää hurjastelua.

Nirvanan kertoja on Charlotten aviomies. Charlotte on halvaantunut lähes täysin liikuntakyvyttömäksi. Hän voi puhua ja liikuttaa päätänsä, mutta eipä juuri muuta. Toivoa parantumisesta voi olla, vaan jaksaako sitä uskoa mihinkään, mitä enemmän aikaa kuluu.

En voi kertoa Nirvanasta (en edes sitä, mihin sillä viitataan) enempää, koska mielestäni eräs tämän novellin ehdoton ansio on nimenomaan yllätyksellisyys ja asioiden vaiheittainen paljastuminen lukijalle sitä mukaa kun tarina etenee.

En pysty sanomaan (tai muuten valehtelisin), että Fortune Smiles on kirja, joka päättyi liian nopeasti (koska en ole lukenut sitä kokonaan). Sen sijaan voin sanoa Nirvanan olleen tarina, joka päättyi liian nopeasti: olisin voinut lukea sitä pidempäänkin.

Novellin loppu oli kuitenkin mitä mainioin - tietyllä tapaa hirtehinen ja ironinen. Pidin kovasti ja aion lukea ne muutkin novellit. Onneksi en siis tajunnut vielä kirjastossa, että kyseessä on novellikokoelma!

Novellitilini karttuu yhdellä novellilla eli olen lukenut nyt kaiken kaikkiaan neljä novellia haasteeseen. Tästä pääset tsekkaamaan kirjanpitoni.

14 kommenttia:

  1. Oo, Fortune Smiles on suosikkejani niin novellikokoelmista kuin ylipäänsä tänä vuonna lukemistani kirjoista! Toivottavasti pidät sen lopuistakin novelleista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, mukava kuulla eli todennäköisesti lukuelämys jatkuu yhtä rikkaana! Oli nimittäin todella vetävä tuo Nirvana. :)

      Poista
  2. Mullekin on käynyt noin joskus aikanaan. Varsinkin nuorena kun kävin paljon kirjastossa, tuli kirjoja nappailtua mukaan vähän summamutikassa, välttämättä sen kummemmin perehtymättä. Toivottavasti muutkin novellit ovat hyviä! Me valmistaudutaan jo novellimaratoniin. :D
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, asun melko lähellä kirjastoa ja kirjasto on muutenkin kulkureittieni varrella eli poikkean siellä joskus useammankin kerran viikossa. En tosin välttämättä joka kerta lainaa mitään tai sitten lainaan vain yhden kirjan (joka olen olevinaan tarkoin valinnut), koska en jaksa kannistella mitään hirvittäviä kirjakasoja :D

      En tosiaan tajua, miten minulta meni ohi se, että kyseessä on novellikokoelma. Ehkä oletin sen perusteella, että olen lukenut melkoisen pitkän romaanin Johnsonilta. Toisaalta joskus olen niin omissa maailmoissani, etten oikein tajua muutenkaan mistään mitään. :D

      Nuoruus on kai aika venyvä ja liukuva käsite. Minun silmissäni sinä olet vielä nuori, itsehän olen 40, mutta toki koen itseni edelleen nuoreksi. :D

      Minunkin olisi tarkoitus novellimaratoonata edes yhden novellin verran lauantaina! Ja peräti sekatekniikalla.

      Poista
    2. Hah, no totta tuo. Ehkä lapsena olisi sitten oikea termi. Kyllä tässä vielä miellän itseni ja sutkin nuoreksi...:D Ehkä sitten nuorempana tai lapsena olisi sopivampi tohon. Aikuista musta nyt ei saisi tekemälläkään. Ehkä nyt olen sitten nuori aikuinen, ainakin termien mukaan. Tiedä sitten siitäkään :D

      Meilläkin on kirjasto lähellä ja odottelen että remppa on vihdoin ohi, jolloin pääsisi siitä enemmän hyötymään. Eilen käytiin kyllä hakemassa muutamat kirjat jotka varattiin novellimaratonia varten. Tuo kirjojen varailu on taas yksi asia jota ei yleensä "muka" saa aikaan, kun olen yleensä sellainen että tykkään kiertää kirjastossa ja napata mukaan vähän kaikkea.

      Hienoa, että maratoonaat edes sen yhden! Meillä on onneksi hyvin aikaa lauantaina, joten novellit saa kyytiä :D
      Tiia

      Poista
    3. Tiia, nuorempana on sopivan epämääräinen ilmaus - kaikki me olemme joskus olleet nuorempia kuin tänään :D

      Kirjojen varaamisessa tuottaa minulle vaikeutta se, että olen hyvin fiilispainotteinen lukija. Kun varaan kirjan, niin aina huolettaa onko minulla juuri silloin, kun se kirja sitten vapautuisi minulle, fiiliksiä lukea sitä. :D Siksi harkitsen aina tarkkaan, mitä varaan.

      Maraton meni reisille - en ehtinyt edes seurata toisten maratoonaamista. Tänään kierrokselle blogeihin!

      Poista
  3. Heh, minä luen juuri Majgull Axelssonin kirjaa Huhtikuun noita, ja olin vielä noin 50 sivun paikkeilla varma, että luen dekkaria. No, jossain vaiheessa aloin tajuta että olen väärässä eikä rikosta taida olla odotettavissa. Mutta onneksi kirja on hyvä ilman sitäkin. :) Hassua, miten sitä onnistuu pitäytymään omissa oletuksissaan, kun semmoisia sattuu päähänsä saamaan. :)

    Minä olen irrotellut novellihaasteessa, ja lukenut vaan muutaman novellin per kokoelma, ihan jopa keskeltä kirjaa. Tuntuu muuten oikeasti siltä, että nyt laitetaan ranttaliksi tämän lukemishomman kanssa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joskus vain käy noin. Itse luin taannoin erään novellikokoelman luullen sitä romaaniksi. Vasta luettuani koko kirjan tajusin, että ei hemmetti - näähän oli novelleja. :D Oli muuten sairaan hyvä novellikokoelma - myös kirjana luettuna!

      Minä ajattelin osallistua novellimaratoniin samalla tekniikalla eli lueskella novelleja sieltä sun täältä eri kirjoista. Että raikulimeiningillä täälläkin mukana. :D

      Olen lukenut tuon Huhtikuun noidan ja muistan hämärästi joitakin kohtia siitä, pidin.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Hannele, niin minäkin ja siksi ihmettelenkin miksi en lue niitä enemmän! :)

      Poista
  5. Novelli on kuin iltasatu. Pääsee nukkumaankin ajoissa :)

    VastaaPoista
  6. Osallistuako novellihaasteeseen vai eikö osallistua, siinäpä vasta pulma. Jos kokeilisin tuota raikulimeininkiä ja sekatekniikkaa (vai mikä se termisi oli). Jos lukis vain yhden novellin koko maratonin aikana. Muut voi sitten ajatella, että eikö se idiootti (minä) ole tämän pidemmälle päässyt tavaamisessa :D

    PS. parahaillaan luen Cainin Introvertti-kirjaa. Hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, osallistuitko? Raikulimeininki ja sekatekniikka jäivät kohdallani etäisiksi haaveiksi. Luin kiltisti ja järjestyksessä yhtä ja samaa kirjaa enkä siitäkään saanut kuin viisi novellia luettua:D

      Ps. se on hyvä kirja! Olisi kiva kuulla mietteitäsi sitten siitä.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.