Hae tästä blogista

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Ankeriaspiirakkasaari


Minun juhannukseni ei sisällä kokkoja eikä taikoja, ei sammumista hankeen tai hukkumista järveen. Kuljin eilen siltaa pitkin Eel Pie Islandille, josta olen aiemmin blogannut joulukuussa 2014. Tältä taidesaari näyttää kesällä.

Skumppa taskuun ja menoksi.


Rakastan miljöön epäsovinnaisuutta ja anarkisuutta, mitkä luovat paikoin räikeän ristiriidan itse taiteelle. Mutta juuri vastakohtaisuutta minä rakastan. Ja ääripäitä (paitsi mielialoissani). Mielipiteissä ja asenteissa ääripaat yleensä ottavat aivoon, turhauttavat ja tuntuvat ahtailta, mutta taiteeseen ne sopivat.

Taiteilija Lee Campbell


Nyt olisi yläosatonta pk-seuraa tarjolla...


...tai päätöntä. Hän tietää, miltä tuntuu olla vihannes.



Saari on yksityisaluetta, mutta siellä sijaitsevat studiot ovat yleisölle avoimia muutaman kerran vuodessa. Saarella asuu reilut sata ihmistä.


Ankeriaspiirakkasaari on melko inside-mesta eli sinne harvemmin turisteja eksyy. Asiaan vaikuttaa tietenkin sekin, että saari on niin harvoin avoinna. Kyseessä on pitkälti paikallinen helmi.



Saari tuo mieleeni rakkaan ystäväni SusuPetalin, jonka kirjan Vanhat poikaystävät (Käsite 2017) vastikään luin (ja nautin suunnattomasti siitä). On hieman vaikea blogata kirjasta, jonka kirjoittajan tuntee, mutta bloggaan silti (tulossa ensi viikolla).

Toisaalta tunsin Susun tekstit ennen kuin tutustuin häneen ihmisenä. Ihastuin siis Susun kirjalliseen tuotantoon ensin enkä näe syytä, miksi minun pitäisi alkaa olla pitämättä siitä, kun tunnen ihmisen sen takana. Eli kytkös on olemassa, mikä mahdollisesti kauhistuttaa joitakin tahoja. Noille mahdollisille kauhistuneille tahoille sellaisia terveisiä, että voi voi.

10 kommenttia:

  1. Hauskat kuvat ja kuvatekstit! Olen maalla paossa kaupunkikämpän putkiremonttia. Hankeen en ole sammunut, koska en ole lotrannut alkoholin kanssa. Säät ovat vaihdelleet rankkasateista auringonpaisteisiin. Ajattelin kohtapuoleen lähteä maastoon kuvailemaan ja siitä bloggausta. Hyvää juhannuksen jatkoa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Putkiremontti on yleensä saatanasta, toivottavasti ei kestä kauan. Vaikka onhan maallakin mukavaa - ainakin kuvistasi päätelleen (kävin jo blogissasi kurkkimassa).

      Minä läträsin hieman alkoholin kanssa, mutta en mitään kaatokännejä vetänyt. Nautin pintin aurinkoterassilla ja saavutin miellyttävän hiprakan, mutten sammunut pöytään. Myöhemmin vielä pari lasillista viiniä.

      Poista
  2. Voihan ankeriaspiiraat ja rytökasat, minkä seikkailumestan näytille toit:) Jännää runsaudenpaljoutta, joka ei ainakaan kuvista hypi silmille tukahduttamaan vaan lähinnä houkuttelee hiplaamaan, etsimään ja löytämään...

    Vanhojen poikaystävien kanssa on treffit lähiaikoina ja maistiaisten perusteella on luvassa riemukas kohtaaminen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runsasta tosiaan oli, mutta myös tilaa jätetty hengittää eli mahtui kulkemaan eikä alkanut ahdistaa kaiken paljous. Pidän paikan rehevästä ja viidakkomaisesta tunnelmasta, jossa asiat (esineet) ovat ristiriidassa mutta silti harmoniassa keskenään.

      Vanhojen poikaystävien kanssa käy niin kuin hyvien ystävien kanssa. Sitä ajautuu muistelemaan menneitä, välillä haikeutta rinnassa, sitten iloa ja hymyä, itkuakin hieman. Sitten voi nauraa ajan ilmiöille puoliksi kauhuissaan. :D Melkoinen tunteiden vuoristorata siis!

      Poista
  3. Ooh, mikä paikka! Ja mikä nimi :D
    Varsinainen taivas!

    Itse asiassa aika tuollaiselta täällä näyttää nyt. Juhannus on mennyt siivotessa, kaikenlaista kamaa sitä löytyykin kaapista. Yläosattomia nukkeja ei sentään, mutta irtopäitä hattuhyllyllä.

    Siis, kytköksetkö nyt ovat siis OUT!!??!! No, jo on ajat muuttuneet :D Ennenhän ei saanut arvosteluja lehtiin, jos ei ollut siellä kavereita hommissa. Sellaista piiri pieni pyörii ja hyvä veli-verkostoja, kaverit kirjoittivat kavereidensa kirjoista kavereilleen. Ihan hyvä, jos sellainen on mennyttä...samaan syssyyn varmaan on nuo mustat listatkin kadonneet. Loistojuttu, sillä ikävää sellainen kuoliaaksi vaikeneminen, jota jotkut ihmiset joutuvat kokemaan, koska eivät katso asiakseen miellyttää oikeita tahoja.

    Maailma menossa vihdoin oikeaan, parempaan suuntaan.

    Olemme onneksi aina niin FAR OUT, että emme välitä kytköksistä, vaan vaalimme niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan tylsä nimi enkuksi, mutta suomeksi äännettynä melko ärhäkkä :D Jos joskut hilaat ahterisi tänne, niin sinne mennään vaikkei olisi edes auki! Tännekin voi tulla siivoamaan, kun kerran noin kiinnostaa. Olen kyllä harkinnut siivoamista monena päivänä itsekin, mutta en vielä tehnyt varsinaista siivouspäätöstä. Odottelen sen muotoutumista enkä pitele kiirettä.

      Hyvä tuo kytköshuomiosi. Olen tainnut törmätä liikaa noihin marinoihin kytköksistä, että piti tehdä omalta osaltani tilitys liittyen niihin. Nyt ei sitten enää tarvitse. Maailma menee minne menee, täytyy tarkkailla tilannetta omasta poterosta käsin vaalien kytköksiä :D

      Poista
  4. Onpa kyllä kiehtova miljöö! Rosoinen, erilainen, melkein loputtomasti katseltavaa tarjoava. Olisi ihana päästä tuonne kameran kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ihastuttava mesta ja ihan mahtava vain fiilistelyyn ja hengailuun. Plussaa myös siitä, että voi jutella taiteilijoiden kanssa suoraan, jos tekee mieli kysäistä jotain. <3

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.