Hae tästä blogista

torstai 20. joulukuuta 2012

Kovana, kiitos?

Suomessa lähes kirja kuin kirja ilmestyy ensin kovakantisena. Ihan sama, millainen kirja on kyseessä. 

Kovakantisen hinta on melko runsas pokkariin verrattuna. Silti pitää saada kovana. Monet myös metsästävät kirjoja, jotka on pakko saada, nimenomaan kovakantisina.

Jos on vailla jotain kirjaa, erikseen usein mainitaan, että kovakantisena kiitos. Olenpa törmännyt niihinkin, joilla jo on kirja X, mutta hei mä haluun sen kovakantisena.

Jos haluaa puolet edukkaampaa pokkaria, pitää odotella. Harvemmin odotellaan, koska eihän kukaan halua pokkaria! Kovakantinen näyttää hyllyssä paremmalta ja arvokkaammilta. Vai miltä? Miksi pitää olla kovis?

Täällä suurin osa kirjoista tulee suoraan pokkarina. Tai jos ei tule, niin melkein samaan aikaan kuitenkin kuin kovis. Suomessa kirjakaupat tursuavat kovakantisia. Pokkarit ovat vähemmistönä. Täällä tilanne on päinvastainen.

Suomessa asuessani suosin itsekin kovaa, joskin pehmeätkin kelpasivat. Kovaa kamaa tuli kuitenkin useammin, koska tarjonta on mikä on.

Monesti tuli niiden lukuisten kirjakerhojen kirjatkin kuukausittain ja aina tietty kovana. Aina ei muistanut perua, ja joskus ne tulivat siitä huolimatta (kyllä, tein jopa ihan testejä).

Nykyään minulle on aivan sama onko kirja kovis vai pehmo. Useimmiten ostan tyytyväisenä pehmoja. En syrji koviksiakaan, mutta ei se ole enää mikään arvo itsessään.

Minulta jäi Suomeen lähemmäs tuhat kirjaa. Ehkä enemmänkin. Ne ovat nyt varastointipalvelussa. Kirjat olivat ainoita, joista en voinut luopua.

Haaveilen, että joskus muutan ne sinne, minne (ehkä) jään. Tosin sitä varten pitäisi omistaa erillinen kirjastohuone, sillä kirjat nähtävästi lisääntyvät salaa. Olen jo nyt pulassa näiden kirjojeni kanssa.

13 kommenttia:

  1. Tää on jännä juttu kyllä. Ja kun pehmiksiin tottuu, niin nyt mä ihan hämmennyn, jos lahjaksi saatu / jostain netistä ostettu kirja onkin kovakantinen.

    VastaaPoista
  2. Kiva kun tartuit tähän aiheeseen! Vaikka olenkin aina asunut Suomessa, olen netistä brittiläisiä / jenkkiläisiä kirjoja tilatessani huomannut, että kovakantiset kirjat ovat poikkeus, ja usein tuhottoman kalliita pehmeäkantisiin verrattuna.

    Kirjanhan ei tarvitse olla pientä pränttiä / sivukokoa, pehmeäkantinenkin voi olla miellyttävän kokoista tekstiä. Ehkä paras formaatti on sellainen "puolipehmeäkantinen", jossa on liepeet. Mukava lukea, kevyt kantaa, menee vähän pienempään tilaan eikä "rypisty" niin helposti kuin peruspokkari. Ihan tiiliskivissä pehmeät kannet eivät kyllä toimi

    Kaikkein rakkaimmat kirjat, ja sellaiset, joita luetaan (saman tai eri henkilöiden toimesta) useita kertoja, on kyllä kiva olla kovakantisina.

    VastaaPoista
  3. Pehmeä on parempi, painaa vähemmän. Jos ostan kirjan omaksi, haluan sen yleensä sellaisella kannella, millaisella luin kirjan ekan kerran. Esim. Ennen päivänlaskua ei voi tulee istumaan hyllyssäni pehmeänä mutta Harjukaupungin salakäytäviä en voisi kuvitellakaan pokkarina. En minä tiedä, kai se on se miltä kirja tuntuu kädessä? Ei se välttämättä selitä kovan kannen suosiota. Ehkä tämä on vain joku juttu, oletus, jota kukaan ei ole tullut ajatelleeksi?

    VastaaPoista
  4. Nyt on Suomeen tullut pienoinen trendi, että kirja julkaistaan pehmona (ei pokkarin pahvikansilla kuitenkaan vaaan puolipehmona) mutta hinta on sama kuin koviksilla. Jotenkin sitä on pokkareiden mentaliteetin sisäistäneenä ajatellut, että pehmot olisivat edullisempia. En kyllä tiedä onko valmistuskuluissa eroa..?

    VastaaPoista
  5. Huhujen mukaan valmistuskustannuksissa ei ole olennaisesti eroa, josta syystä nykyään sarjakuva-albumeita julkaistaan nykyään yhä enemmän kovakantisina. Mikä on minusta pääosin hölmöä.

    Kirjoista suurin osa uusina ostamistani on pehmeäkantisia ja suurin osa uusina ostamistani on englanninkielisiä. Arvelen yhteyden toimivan molempiin suuntiin.
    Kovat kannet ymmärrän kovin isojen kirjojen kanssa, joko paksuuden tai isokokoisten tietokirjojen puolesta, koska ne ovat tukevampia, mutta normaalikokoisissa pehmeät ovat mukavammat.

    VastaaPoista
  6. Täällä on sama homma; suurin osa kirjoista tulee pehmeinä ja kovat ovat oikeastaan "piilossa", niitä pitää melkein etsiä. Jotenka kirjamakuni on muuttunut kovasta pehmeäksi. Tai juuri tuohon puolipehmeään :D

    VastaaPoista
  7. En tunne syrjiväni pokkareita, vaikka valtaosa kirjoistani onkin kovakantisia. Etenkin lempikirjani tykkään hankkia kovilla kansilla ja myönnän, että minulla on joitakin pokkareita, joista haluaisin kovakantisen version hyllyyni.

    Mutta täytyy sanoa, että tykkään niistä isokokoisista pokkareista, joita etenkin englanninkielisinä ilmestyy paljon. Niissä kun on huonosilmäiselle pikkupokkaria sopivampi fontti ja hintakin tosiaan kovakantista huomattavasti edullisempi.

    VastaaPoista
  8. Kovakantiset kirjat ovat jotenkin liian möhkälemäisiä, paitsi jos on joku taide- tai sellainen kirja.

    Pokkareita suosin.

    VastaaPoista
  9. Mukava huomata, että aihe herätti ajatuksia. Kiitokset kaikille, jotka kommentoitte :)

    Calendula, kyseessä varmaankin on tosiaan tottumiskysymys. Pehmoja on oikeastaan mukavampi lukea etenkin, jos lukee makuuasennossa :)

    Maria, kovikset ovat täällä kaupoissa about puolet kalliimpia kuin pehmikset. Tosin niitäkin voi saada puoli-ilmaiseksi, koska lähes aina niissä on joku tarjous päällä. Ja jos vähän odottelee, niin esim. noin vuoden vanhoja kirjoja alkaa saada koviksena alle kympillä (yleensä jonkun ruokakaupan kirjahyllystä).

    Sama juttu muuten uutuuspehmojen kanssa. Monissa kirjakaupoissa on tarjouksia tyyliin "osta yksi ja saat toisen puoleen hintaan" tai "osta yksi ja maksa toisesta punta." Ei ihme, että kirjat lisääntyvät hyllyssäni :D

    Täällä vaihtelee fonttikoot pokkareissa. Esim. Stockettin Helpissä on niin pieni fontti, että siksi se varmaan lojuu vielä hyllyssä, vaikka haluaisin sen lukea ;) Tykkään sellaisesta inhimillisen kokoisesta fontista, vaikkei olekaan vikaa lähinäössä.

    Pehmikset ovat mielestäni täällä melko laadukkaita eli kannet ovat napakoita ja kirja kestää useammankin lukukerran ja näyttää silti uudelta. Joidenkin kirjojen kyllä kuuluu olla koviksia esim. valokuvakirjat.

    Dee, hyvä pointti tuo, että haluaa kirjan tietynlaisella kannella. Minulla on sama juttu kirjasarjojen kanssa. Esim. Mankellin Wallander-sarjasta on olemassa erilaisia kansia. Itse halusin aina sitä tietyn sarjan kannella, koska muuten harmonia olisi mennyt pilalle.

    Sama juttu noissa True Blood -kirjoissa. Pitääkin varmaan joskus jatkaa sen sarjan lukemista, kun on kaikki sarjan kirjat hyllyssä odottamassa ;)

    Suomessa arvostetaan kovakantisia kirjoja ihan eri tavalla. Minusta tämä olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Osaltaanhan "trendi" on varmasti kustantamojen ylläpitämä, koska sitä ostetaan, mitä tarjotaan. Lisäksi minusta kirjojen yhteydessä Suomessa luodaan mielikuvaa arvokkuudesta ja nimenomaan kirja on arvokas lahja kovakantisena.

    VastaaPoista
  10. Pihi nainen, oen ollut huomaavinani samaa. Ja siis etenkin sitä hintaa ihmetellyt. Kirjojen hinnat Suomessa ovat karanneet pilviin. Tai sitten se vain tuntuu minusta siltä, koska täällä kirjat ovat niin edullisia jo uutukaisina. Taivastelin itsekin jossain kirjakapuassa Suomessa sitä, että pokkari maksaa parikymppiä, huh!

    Ymmärrän kyllä, että koska Suomessa myyntivolyymi on pienempi, niin samanlainen tarjous- ja hinnoittelupolitiikka ei sovi kuin esim. täällä. Toisaalta Suomessa kirjojen hinnat alkaa olla jo sitä luokkaa, että kenellä on kohta varaa (tai halua) ostaa uutuuksia?!

    Itse jätin marraskuussa Oksasen uusimman hyllyyn, koska lähemmäs kolmekymppiä kirjasta (ellei ole esim. tieto- tai valokuvakirja) on kyllä minulle liikaa. Odottelen nyt sitten edullisempaa pokkaria tai käännöstä englanniksi.

    Hdcanis, olisikin mielenkiintoista kuulla enemmänkin noista valmistuskuluista. Bodin hintalaskurin mukaan eroa on - tosin sitähän ei voi tietää onko ero todellinen vai ainoastaan Bodin määrittelemä ts. velottavat koviksen painamisesta enemmän (arvokysymys).

    Itse ostelen kirjoja ihan hinnan perusteella eli pääasiassa pehmoja. Tosin ostelen melko randomisti kirjoja eli tykkään kokeilla uusia kirjailijoita ja kiertelen paljon charity shopeissa. Niissä on usein melko paljon koviksia. Silloin teen valinnan kirjan kunnon perusteella.

    Helmi-Maaria, nimenomaan piilossa :D Kovikset on heivattu jonnekin nurkkaan häpeämään, kun pehmikset ovat vallanneet puodin paraatipaikat ;)

    VastaaPoista
  11. Maija, makuasioitahan nämä ovat ja toisaalta Suomessa, jos haluaa lukea kirjan uunituoreena, on vähän pakko hommata se koviksena. Ei ole muuta tarjolla. :)

    Fonttikoot vaihtelevat täälläkin pokkreissa. Riippunee kustantajasta. Noissa "jättipokkareissa" on kyllä yleensä ainakin minun silmilleni sopiva fontti eli ei tarvitse tihrustaa.

    SusuPetal, juu taide- ja kuvakirjat ovat asia erikseen. Ne kun ovat muutenkin möhkäleitä eikä niitä ole tarkoitettu käsilaukkukirjoiksi, kai ;)

    VastaaPoista
  12. Tuosta Maijan kommentista vielä se että minäkin arvon kyllä joskus jonkin varsinaisen pokkarin kanssa koska sivu täynnä ahtaasti ladottua pientä fonttia on aika kauhea, suosikkejani ovat juuri ne vähän isokokoisemmat puolipehmeäkantiset joita englanniksi löytyy paljon, suomeksi vähän vähemmän (mutta näkyyhän noita hyllyyn ilmestyneen ainakin SKS:ltä ja Teokselta).

    Käytettyjä kirjoja divareista, kirppiksiltä ja muista otan siinä muodossa missä kiinnostavia löytyy, silloin saatan ehkä kallistua kovakantisen puoleen, erityisesti niiden tyylikkäiden 50-60-luvun sidottujen kirjojen joissa on marmoripaperisia yms kansia...

    VastaaPoista
  13. Hdcanis, minäkään en tykkää pienestä fontista enkä ns. ahtaista sivuista. Täällä nuo ihan tavallisetkin pokkarit ovat yleensä mukavan väljiä eikä fontti ole pientä pränttiä. Hyvä huomio tosiaan se, että Suomessa monissa pokkareissa on turhankin pieni fontti.

    Ostin muutaman pokkarin Suomesta ollessani siellä viimeksi. Selaillessani pokkarihyllyjä, niin todella monissa oli hyvin pieni fontti. Esimerkiksi Tervon Layla jäi hyllyyn juurikin pikkuruisen fonttinsa takia. Peregrinossakin (pokkari) oli pieni fontti, mutta ostin silti.

    Jos kirjassa on kovin pieni fontti, niin yleensä etsin silloin mieluummin jonkun isompifonttisen painoksen, jos sellainen vain on saatavilla. Luulisi, ettei muutama extrasivu maksa niin paljon, että pitää sen takia ahtaa sivut täyteen mikroskoopin kokoista tekstiä.

    Nyt kun ihan mietin, niin omaan kirjavalintaani vaikuttaa kyllä myös tekstin koko. Jos pitäisi valita sama kirja koviksen ja pehmiksen kesken, niin minulle nimenomaan kirjasinkooltaan sopivampi kirja voittiaisi - olkoon se sitten vaikka se kalliimpi kovis.

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.