Hae tästä blogista

lauantai 2. joulukuuta 2017

Kasvutarina: tytöstä naiseksi kommunistisessa Kiinassa

Xiaolu Guo on minulle nimeltä tuttu kirjailija, jonka kirjoja olen lääppinyt usein kirjastossa. En ole kuitenkaan lainannut, koska aina on ollut jokin syy, miksi en juuri nyt halua lainata kirjojansa. Olen siis odotellut sopivaa lukuhetkeä.

Sopiva hetki tuli Guon omaelämäkerran muodossa, mikä oli mainio tapa ottaa ensi kontakti kyseiseen kirjailijaan. Teoksessaan Guo nimittäin valottaa kirjoittamiensa romaanien syntyä. Alkoivat taas nekin kiinnostaa ihan uudella tavalla.


Xiaolu Guo: Once Upon a Time in the East - A Story of Growing Up
Ghatto & Windus 2017
S. 316

Omaelämäkertojen ja muistelmien raja on joskus häilyvä. Kokisin Once Upon a Time in the Eastin omaelämäkertana, koska siinä Guo käy läpi elämäänsä kronologisessa järjestyksessä lapsuudesta nykypäivään.

Muistelmien ajattelen olevan lähinnä johonkin tiettyyn aikaan tai aiheeseen syvemmin perehtyviä kirjoituksia. Esimerkiksi Henry Marshin kirja Do No Harm on mielestäni oiva esimerkki muistelmateoksesta. Mutta se rajanvedosta: en tiedä onko sellainen edes kovin tärkeää.

Xiaolu Guon (s. 1973 Zhejiangissa, Kiinassa) elämä ei ala parhaalla mahdollisella tavalla: hänen vanhempansa antavat hänet adoptoitavaksi lapsettomalle talonpoikaispariskunnalle. Heidän hoteissaan Guo asuu ensimmäiset kaksi ikävuottaan, kunnes köyhä pariskunta palauttaa Guon hänen (isänpuoleisille) isovanhemmilleen.

Guon isovanhemmat asuvat Shitang-nimisessä kalastajakylässä rannikolla, kun taas Guon (biologiset) vanhemmat tuntien bussimatkan päässä sisämaassa, kaupungissa nimeltä Wenling. Isovanhemmat eivät oikein voi muuta kuin ottaa Guon luokseen asumaan. Guo tapaa biologiset vanhempansa vasta ollessaan 6-vuotias heidän tullessaan hakemaan Guon kotiinsa Wengliniin. Guo saa tuolloin tietää, että hänellä on pari vuotta vanhempi veli.

Guo ei koskaan saa luotua etenkään äitiinsä ja veljeensä kunnollista suhdetta, vaan he jäävät ikuisesti etäisiksi, vieraiksikin,  toisilleen. Sen sijaan isäänsä Guo saa yhteyden ja isän ja tyttären välillä vallitsee sanaton yhteisymmärrys, jopa kiintymys. Isä tukee Guon valintoja ja auttaa häntä pääsemään eteenpäin elämässään.

Isä muun muassa mahdollistaa Guon osallistumisen Pekingin Film Academyn pääsykokeisiin. Pääsykokeet ovat kalliita, joten ihan jokaisella ei ole niihin varaa. Guo valitaan Film Academyyn toisella yrittämällä (kolmanteen tuskin olisi enää ollut varaa), mitä voi pitää merkittävänä saavutuksena, sillä hakijoita oli useita tuhansia ja vain kourallinen valittiin.

Once Upon a Time in the East on todella runsas (mutta ei päälle vyöryvä eikä lukijaa hukuttava) teos, joka sisältää paljon Guon pohdintaa. Kyseessä ei siis missään määrin ole luettelomainen kuvaus elämänkulusta, vaan otaksun että Guo on nostanut esille elämäänsä eniten vaikuttaneet pääkohdat ja käsittelee niitä ja niiden vaikutusta myöhempään elämäänsä ja persoonaansa.

Kirjassa on paljon kohtia, joita tekee mieli lainata. Ne ovat sellaisia, jotka erityisesti herättivät minut harhailemaan laajemmillekin ajatusraiteille. Kirjaan tähän kaksi ja muistutan, että ne avautuvat ihan eri tavalla lukijalle, joka on lukenut koko kirjan. Niin kuin tiedämme, kontekstistaan irroitetut pätkät eivät anna täydellistä kuvaa, vaan ainoastaan yhden palan pelistä.


Feminismi, naiseus (Guota on käytetty seksuaalisesti hyväksi)

I couldn't help but wonder if Western girls were also subjected to the constant sexual harassment we Chinese girls in the countryside were. We didn't wear miniskirts or sexy dresses to seduce men, but we were abused by them nevertheless.


kirjoittaminen kommunistisessa Kiinassa

Before applying for a production permit, I submitted the script to the Censorship Bureau. A few weeks later, the bureau sent me back ten pages of revision notes, and informed me the script was not yet ready to be passed. I still have those notes today. Here are a few extracts:



Tämä kirja on sinua varten, jos

Kiinan lähihistoria ja kommusnimi kiinnostaa.
kielen vaikutus ajatteluun ja maailman hahmottamiseen kiinnostaa.
kirjan julkaisemiseen (Brittilässä) liittyvät käytännön asiat kiinnostavat.
kasvutarinat kiinnostavat.
Kiinan kulttuuri kiinnostaa.
ulkopuolisuus ja oman paikkansa etsiminen kiinnostaa.
taide ja taiteellisuus kiinnostaa.


Xiaolu Guo menetti Kiinan kansalaisuuden vahingossa (en kerro, miten) ja hänestä tuli britti. Vaikka ei passiin kirjattu kansalaisuus lopulta määrittele ihmistä. Mikä sitten? Jos kiinnostaa miettiä asiaa, lukekaa tämä kirja. Voin vakuuttaa, että tämä kirjoitus on vain pintaraapaisu siitä, mitä kaikkea kirja pitää sisällään.

Kirjassa käydään mm. Fishguardissa, joka on Pembrokeshiressa (Walesissa). Olen käynyt siellä itsekin. Kuvassa Fishguard Bay Hotel, jossa yövyin 3.9. 2016

Ylimääräinen huomio: joku kirjan aiemmin lukenut besserwisser henkilö oli kokenut aiheelliseksi korjata kirjan virheellisyydet. Niitä ei ollut paljon ja nekin olivat lähinnä typoja ja vastaavia - eivät siis varsinaisesti osaamattomuudesta johtuvia kielivirheitä. Kehottaisin pätemään omissa kirjoissa ja jättämään kirjaston kirjat rauhaan. Kiitos.

Edit 4.12. klo. 10:30 (UK time)

Unohdin mainita, että osallistun tällä kirjalla sekä Naisen tie- että taiteilijaromaanihaasteeseen.

9 kommenttia:

  1. Kiitos Elegia tästä uutuusvinkistä. Olen muistaakseni lukenut Guolta 3 - 4 kirjaa, siksi tämä kiinnostaa, jos vaan meidän kirjastosta löytyy. I am China oli paksu ja hieno. Sitten Pieni punainen sanakirja rakastavaisille oli hauska. Ufo in my eyes - no jaa... Joku varmaan vielä, muttei tule mieleen. Menenpä kurkkimaan Helmetiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se neljäs oli 20 Fragments of a Ravenous Youth... Löytyi kirjastosta - kiitos!

      Poista
    2. Riitta, minusta tämä on hieno teos, joka taustoittaa varmasti hyvin Guon muita teoksia. Minua kiinnostaa erityisesti tuo I am China. Olin laiska enkä jaksanut kirjata Guon teoksia postaukseeni, vaikka ne oli merkitty tähän muistelmateokseenkin. :P

      Onpa kiva, että suomalaisesta kirjastosta saa noin hyvin englanninkielistä kirjallisuutta! Olen joskus huvikseni tutkaillut Helmet-palvelua ja havainnut, että tosi paljon on valikoimaa myös enkuksi. Suomen kirjastopalvelut ovat ihan omaa luokkaansa, se on todettava!

      Poista
  2. Kiina kyllä kiinnostaa, samoin ulkopuolisuus ja taiteellisuus. Tuota Pientä punaista sanakirjaa rakastavaisille taisin pyöritellä kirjastossa kerran. Ehkä pitäisi lukea se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se Pieni punainen sanakirja rakastavaisille vaikuttaa kiintoisalta ainakin Xiaolun kertomien syntysyiden perusteella. Varmaan luen sen itsekin jossain vaiheessa, mutta I am China kiinnostaa toistaiseksi enempi (en tosin tiedä, milloin sen lue, kun on taas niin paljon kaikkea jonossa).

      Poista
  3. Samaa mieltä, minua harmittaa, kun kirjaston kirjoja sotketaan omilla merkinnöillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, omiin kirjoihin voi merkitä vaikka mitä, mutta olisi kiva jos kirjaston kirjat jätettäisiin rauhaan.

      Poista
  4. Kansi herätti ensimmäisenä kiinnostukseni tähän kirjaan, kun näin sen Costa-ehdokkaana. Sitten luin kuvauksen ja kiinnostuin lisää. Kirjailija on minulle ennestään tuntematon, mutta kiinnostaisi kyllä lukea myös hänen romaanejaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja on saanut täällä ihan kivasti huomiota (ennen ehdokkuuttakin). Minulla ei sinänsä ollut tarkoitus lukea tätä, mutta kun se kirjastossa oli laitettu näyttävästi esille, otin se tutkintaani enkä sitten voinutkaan päästää sitä enää käsistäni. Luulen, että voisit tykätä tästä.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.